maanantai 10. kesäkuuta 2013

Hatalahto

          Nyt oon pitanyt vahan liiankin suuren tauon kirjoituksissa, ja aina jokaikisen postauksen edessa lukee hirveet selitykset. Mutta niin ajattelin jatkaa samaa rataa kuiteskin. Talla kertaa selitys on hyva ja voi antaa vinkkiakin tuleville vaihtareille. Mita mulle siis tapahtui viime viikolla, tapahtuu vain niille kaikista huono-onnisimmille vaihtareille. Kuvitelkaa siis tilanne, jolloin olette maassa kaukana omasta maasta ja juuri siina tilanteessa ainut rahanlahteenne eli rakas VISA electron menee kayttokelvottomaksi, ei oo kivaa ei.
        Viime viikon maanantaina jo aloin ihmetteleen, kun en saanut nostettua rahaa VISAlta, paikassa, missa aina nostan. Kuvittelin kuiteski, etta seuraavana paivana pystyisin nostamaan taas ihan normaalisti. Tiistaina sitten menin koittamaan onneani uudestaan ja sieltahan se sama vastaus tuli, korttisi tunnistamaton. Menin sitten nopeasti kotia takaisin vaihtamaan vaatteet hieman virallisempaan jakkupukuun ja suuntasin pankkiin. Olin todella huolissani, koska lompakossa oli 2realia, jolla ei pysty ostamaan mitaan. Hienosti sain jalatkin rakoille ku kavelin keskustaan 10km ja viela takaisin 10km, yleensa kylla kavelen keskustaan, mutta takaisin otan aina taxin.
        Paasin pankkiin juuri ennen sulkemis aikaa, tai oikeastaan sita oltiin sulkemassa ja maa sit sielta juoksin rynnakalla et pliis paastakaa mut viela sisaan. Ainut onnihan siina oli, etta se poliisi oli nuorehko ja ne on helposti puhuteltavissa, vahan vaan nayttaa hymya ja kayttaa flirttia. Mut sitten otettiin vastaan. Selitin siella hienosti mita on tapahtunu ja vastauksena sain EI OLE MITAAN TEHTAVISSA, SINUN PITAA PALATA OMAAN PANKKIISI!!!, kyynelhan siina nousi silmaan. Hienosti jatkoin keskustelua, etta haluatteko todella, etta menen kadulle kerjaamaan rahaa, jonka jalkeen palaan takaisin maahani ja aloitan kertomaan kuinka paska tama teidan pankkinne on. Autto kylla hyvin, huolestuhan se pankkivirkailijakin.
       Pankkivirkailija soitti sitten osavaltion paapankkiin, etta mita tallaisessa tilanteessa voi tehda. Ainut vaihtoehto oli, etta minun pitais menna Paakaupungin pankkiin. Kyllahan se mulle kavi, yhtena pienena ongelmana oli vain, etta linja-auto Goianiaan maksaa sen 38 euroa ja mulla oli 2realia <3 Matkalla kotia mietin erillaisia vaihto-ehtoja. Loppujen lopuksi muistin, etta minulla oli 60euroa suomesta tuotua rahaa hatatapauksia varten ja tama tapaus nyt vasta olikin se HATATAPAUS.
      Samana paivana ei kylla ollut enaan aikaa eika kylla jalkojakaan. Keskiviikkona, sitten herasin aikaisin, soin aamupalan ja lahdin taas keskustaan kavellen vaihtamaan eurot realeiksi. Pankin ovelle paastyani, huomasin ihanan lapun ilmoittaen, etta aukeaa 11 ja kello oli 9aamulla, oishan se pitanyt arvata, en tietenkaan voinut katsoa edellisena paivana avaamisaikoja. Lahdin sitten etsimaan toista paikaa, missa saisi vaihtaa rahat. Loysin yhden matkatoimiston, joka aukeaisi 10, jain siihen oven ulkopuolelle odottamaan. Kun sain rahat vaihdettua, helpotuin suuresti. Sain otettua mototaxin linja-auto asemalle ja ostin lipun Goianiaan ja viela jai rahaa =)
     Tiistaina olin jo sopinut Host-aitin vanhempien kanssa, etta voin nukkua niitten luona Goianiassa. Ja se oli viela sillee hyva, etta se pankki johon mun piti menna ni oli kerrostalon vastapaata. Saavuin Goianiaan 4tunnin bussimatkan jalkeen uupuneena ja nalkaisena. Mummo oli valmistanut mulle jo hyvaa iltapalaa. Soin, otin suihkun ja rauhotuin hyvan musiikin ja pehmean sangyn avulla. Torstaina heti aamusta kuitenkin alkaisi kamppailu pankin kanssa.
     Aamu siis koitti Goianiassa. Keskuspankki avasi ovensa jo 10, mutta olin jo jonossa odottamassa 9:30, koska jos saapuisi 10 sais oottaa jonossa ainaskin 4tuntia. Odotin sitten hienosti tunnin jonossa keskusteleen ihmisten kanssa, jonka jalkeen minut otettiin vastaan. Pankkivirkailija oli nainen ja naytti oikein mukavalta, mutta herran tahden kun selitin sille asiani ja han antoi vastaukseksi EI OLE MITAAN TEHTAVISSA, SEURAAVA!!!! Tassa vaiheessa kella tahansa halyttais raivo keskuksessa. En kylla pidattany yhtaan raivoa sisallani ja paastin taas suoraan, juuri nailla sanoilla(portugaliksi kyllaki, myos kirosanoja kayttaen) Siis Mita, herran tahden jos ei ole mitaan tehtavissa, voitte kaikki painua suohon, keskustelin Rio verden pankissa kaksi tuntia, vain saadakseni tiedon, etta tanne pitaa tulla, olen ilman rahaa ja vaihdoin hatarahani maksaakseni bussin tanne, seisoin jonossa pihalla tunnin VAIN TAMAN TAKIA, ETTA KUULEN KAIKISTA TYPERIMMAN VASTAUKSEN, JONKA OLEN KOSKAAN SAANUT. Huomaan, ettei teilla ole sydanta sitten ollenkaan, mutta mina haluan puhua teidan pomonne kanssa. Enka varmastikkaan nouse tasta tuolista, ennenkuin saan puhua tarkeamman ihmisen kanssa.
      Nainen ehka vahan pelastyi mun puhetta, voin ehka nyt myontaa etta vahan ehka tuli puhuttua torkeasti, mutta oli tarvetta. Nainen sitten pyysi anteeksi ja lahti takahuoneeseen keskustelemaan. Puolen tunnin kuluttua palasi naisen puolesta mies virkailija. Virkailija pahoitteli naisen sanoja ja kertoi miten minun olisi mahdollisuus saada rahaa. Western Union siis pelasti mun viimeisen kuukauden Brasiliassa. Vanhempani siis Suomesta kasin tulisi laittaa minulle rahaa tuon Western unionin kautta, jonka sitten noutaisin samaisesta Goianian pankista, siirrossa kuluisi noin 10minuuttia. Kiitin miesta ja lahdin.
        Asunnossa, sitten ilmoitin aidilleni ja aitini laittoi rahat heti samana iltana. Siinakin kylla tuli hieman ongelmia, koska oma aitini kirjoitti minun nimeni vaarin, mutta loppujen lopuksi sain koodin ja Perjantaina aamulla lahdin taas pankkiin. Paastessani sisaan jouduin samaisen naisen poytaan, valitin kuitenkin, etten halunnut asioida hanen kanssaan ja minut vaihdettiin toiseen poytaan. Asiat menivat pankissa hyvin ja kolmen tunnin jalkeen sainkin rahat kateeni. Kylla siina oli hymy herkissa, jotenkin kaikki asiat vain ratkesivat. Hain asunnolta tavarani, hyvastelin isovanhemmat ja lahdin iloisesti linjaauto asemalle ja kotia kohti.
      Perjantaina illalla olin jo kotona, ikavyyshaleja vastaanottamassa.

Tiedan, etta oli ehka vahan tylsahko, ku ei ollu mitaan kuviakaan, Mutta tulevat vaihtarit kannattaa ottaa opiksi, etta pitakaa aina varalla se hataraha ja jos on mahdollista niin teettakaa suomessa kaksi korttia, etta jos toinen menee rikki, niin teilla on viela toinen.


ps. Jaljella 20paivaa =)

                                                              Beijos Laura<3


5 kommenttia:

  1. Vou, vähän jänskää ollu! Mullekki tuttu toi Western Union.. :D

    VastaaPoista
  2. Ei voi olla totta, sattumalta eksyin sun blogiis ja tajusin et oon itte ollu pari vuotta sitte samassa kaupungissa vaihtarina vuoden! :D Täällä haikein fiiliksin jäin pitkäks aikaa kattoo kuvii tutuist paikoista :)
    - AFS:n vaihtari

    VastaaPoista
  3. Eika, siis ihan oikeesti, vahanko siistia. Luulin kauan aikaa, etta vaan maa eksyin tanne xD

    VastaaPoista
  4. Meit oli sillon samaan aikaan pari muutaki vaihtarii ja opiskeltiin kaikki keskustan Coopen koulussa :D Tuol sunki koulussa käytiin pitää jotain esitelmiä :DD Siel on kuulemma käyny esiintyy joku suomalainen bändiki muutama vuos takaperin. Mun mielest toi oli kaikkein oudoin sattuma, keskelle Brasilian peltoja eksyy joku semikuuluisa suomalainen bändi :'D Onks muute Czar(baari) viel hengissä? Legendaarinen paikka.. :D
    Pidäppä hauskaa vikat päivät! :)

    VastaaPoista
  5. Ei vitsi kuulostaa kyl niin siistilt.... no siis mun perhe on vähä enemmän uskovainen, ni oon pysyny vähä kauempana noist baareist, mutten kyl oo kuullukkaan puhuttavan :D

    VastaaPoista